Valokuvausharrastukseni historiaa...




Tästä kamerasta kaikki alkoi...


... tähän on tultu.
Ensimmäisen digikamerani ostin jouluksi 2003, ja siitä alkaen sitten olenkin ollut koukussa valokuvaamiseen.

Kamerani oli Fujin FinePix A310, eli aivan peruspokkari. Mitään en silloin kameroista, enkä kuvaamisesta ymmärtänyt, joten kameran osto oli helppo - ensimmäinen käteen sopiva.

Ai että, kun oli kiva ottaa valokuvia, kun heti näki tuloksen. Kyllä niitä sitten räpsittiinkin, ja yhtään kuvaa ei ensin alkuun malttanut heittää "roskakoriin". Varmaan monelle aloittelijalle tuttu tilanne!

Kamerani säädöistä en oikein mitään ymmärtänyt, mutta sillä ei ollut väliä, kamera vaan lauloi. 
Teetin sitten ensimmäiset paperikuvatkin ja niitä katsellessa ihmettelin kuvien huonoa laatua. Ajattelin, että kamera vaan on niin huono, ei voi mitään. Rupesin kuitenkin tutkimaan ohjekirjaa vähän tarkemmin ja kävin kirjastossakin lainaamassa aihetta koskevaa luettavaa, ja niistähän se vian syy löytyikin. Olin tietenkin valinnut kaikkein huonomman laadun, jotta saisin kortille mahtumaan paljon kuvia, enkä ymmärtänyt, että tämä tietenkin näkyy sitten kuvissa näin. Varmaankin myös tuttu tilanne monille.
Asetukset uusiksi - jo rupesivat kuvatkin paranemaan (laadullisesti). 

Kuvankäsittelyä en tällöin vielä harrastanut, kuvat koneelle ja siinä se.

Kamera oli kestävä ja muutenkin ihan ok., mutta minulla tietenkin nälkä kasvoi syödessä ja halusin lisää ominaisuuksia kameraani heti, kun aloin kuvaamisesta jotain ymmärtämään. 

Niinpä seuraavana syksynä sitten ostin uuden kameran: Panasonic Lumix DMC-FZ20. Siinä oli (silloisen mittapuun mukaan) pitkä zoomi (10 kert.) ja käsisäädöt, joiden vuoksi lähinnä uuden kameran ostinkin. 

Tämä kamerani olikin sitten jo aivan eri luokkaa, kuin aikaisempi, juuri tuon zoomin ja säätöjensä ansiosta. Kamera oli myös kooltaan isompi (pienen järkkärin kokoinen), joten kuvaaminen oli vakaampaa kuin pikkukameralla.

Luin käyttöohjetta ja muuta asiaa koskevaa kirjallisuutta ja opettelin kuvaamaan käsisäädöillä. Ostin kameraan jopa ulkoisen salamankin. Polarisaatiosuodin oli myös oiva ostos.

Innostuin aina vaan enemmän kuvaamisesta. Pienikin hetki vapaata, niin aina piti lähteä johonkin päin näppäilemään.
Kannoin kirjastosta metritolkulla valokuvaamista koskevia kirjoja ja opinkin jotain kuvaamisen saloista. Tosin niitä ei juurikaan muista, kun tilanteet tulevat usein niin äkkiä. 

Tällä kameralla sitten kuvailinkin aina vuoden 2007 kevääseen. 

Samoihin aikoihin tämän toisen kameran oston kanssa innostuin myös käsittelemään kuviani. Ensin minulla oli joku vanha Corelin ohjelma, jolla opettelin perusteet, kunnes hommasin Photoshop 5,5:n ja taas kirjoja kasapäin. Pikkuhiljaa opinkin lisää asioita. Sitten päivitin Photoshoppini CS2:een, ja taas lukemaan kaikki kirjaston vähänkään aihetta koskettavat kirjat. Sittemmin päivitin Photoshop CS5:een ja aina vaan lisää kirjoja.    

Suurin syy uuden kameran ostoon oli vanhan kamerani ainoa puute (mielestäni) - sillä ei onnistunut kuvaaminen RAW-muodossa. 

Silloin jo varsin monessa pokkarissakin oli tuo mahdollisuus, mutta olin ajatellut, että seuraava kamerani olisi järkkäri. Niinpä sitten ostin harrastajatason järkkärin Canon EOS400D:n. 

Nälkä kuitenkin kasvoi yhä ja kamera vaihtui jossain vaiheessa uudempaan, ensin Canon EOS550 ja viime keväänä (2012) ostin nykyisen ulkoilutettavani, Canon EOS 7D:n.

Putkia kitin (18-55mm) lisäksi olen muutaman hommannut:
50mm, 75-300mm, 18-200mm, 70mm 1:2,8 DG Macro, sekä Canon EF 300mm f/4L IS USM.
Eiväthän nuo mitään ammattitason linssejä ole (paitsi tuo L-sarjalainen vähän sinnepäin), mutta riittävät minulle (ainakin toistaiseksi).

Menen mihin tahansa, minulla on yleensä aina kamera mukana. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin ja missä sattuu kohdalle just se tilanne, mistä vois näpsästä vaikka Vuoden luontokuvan :-D

Valokuvaamisen myötä olen oppinut näkemään luonnonkin aivan uudesta näkökulmasta.

Edit: Nykyisin kuvani päätyvät Lightroomiin, jossa ne pääosin "jalostan", jatkokäsittelyt teen (jos tarvetta) Photoshop CC2015:sta. 

SUOSITTELEN TÄTÄ HARRASTUSTA MUILLEKIN!


2 kommenttia:

  1. Ihan kuin olisin lukenut oman valokuvaushistoriani. Samoja polkuja on edetty. Minäkin aloitin 2000-luvun alussa kun digipokkarin sain käsiini ensimmäistä kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvaus vie kummasti mennessään ja maailmankin näkee aivan uusin silmin!

      Poista

Kiitos! Mukavaa kun kävit, tervetuloa uudelleen!