torstai 1. marraskuuta 2012

Blogitauon aikana tapahtunutta


Lopettaessani vanhan blogini päivittämisen olin monessa mukana: jääkiekon edustusjoukkueen rahuri/nettipäivittäjä/toimittaja/jojon apulainen, jääkiekkojaoston rahuri/nettipäivittäjä/toimittaja/luistelukoulun vetäjä ym. ym. 
Kun kaiken tuon lisäksi lupauduin vielä koko seuran (jäseniä n. 3000) taloudenhoitajaksi ja nettisivujen ylläpitäjäksi, niin kyllä siinä itku välillä tuli. Kaikki muu jäi väkisin retuperälle.

Omatunto kolkutteli koko ajan, kun en ehtinyt Daninkaan (varmaan muistatte mummun kaverin) kanssa enää niin usein touhuamaan kuin aikaisemmin. Koko ajan mielessä pyöri, että Dani kasvaa hurjaa vauhtia ja kohta se on hän, joka ei ehdi olemaan mummun kanssa.


Uimassa sentään ehdittiin välillä pistäytymään


Terveyshän siinä touhussa meinasi mennä! Keväällä 2011 oli pakko mennä lääkäriin, tuntui kuin ei olisi kaikki "kotona". Verenpaineet oli pilvissä (215/135), kolesteroli korkealla, verensokeri korkealla. Lääkärin kanssa pohdittiin, aloitetaanko lääkkeiden syönti, vai yritänkö ensin saada muilla konsteilla nuo korjaantumaan. 
Valitsin tietenkin "muut konstit", verenpainelääkkeen toki sain. 
No, minä plikka muutaman päivän lepäiltyäni (lääkärin määräys) aloitin elämäntapamuutoksen. Ruokavaliosta herkut ja rasvaiset vähemmälle (tosin en mikään "herkkupeppu" ollut ennenkään),  lenkkeilyä joko pyörällä tai kävellen melkein päivittäin.


Kameraakin ulkoilutin muutaman kerran


TULOS NÄKYI JA TUNTUI! 

Syksyllä otettiin uudestaan kaikki kokeet ja JIPPII, kaikki arvot olivat ihannelukemissa. Verenpainekin oli sellainen, etten nykyisin tarvi kuin hyvin miedon lääkityksen (toivon senkin saavani vielä lopettaa). Ja ajatelkaa, siinä sivussa ihan vahingossa painoni tippui 20 kiloa! Olo on nykyisin kepeä, kuin nuorella varsalla ;)

Kiire kuitenkin jatkui samanlaisena, mutta viime keväänä sitten aloin laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja tiputin monia luottamustoimiani pois. Edelleen olen edustusjoukkueen touhuissa mukana, mutta nuo muut olen pitkälti jättänyt toisille (nuoremmille). 

Täytyy myöntää, että kyllä mieskin huokaisi helpotuksesta! Ihmeellisesti hän tuon hullun ajan kestikin, vaikka työssäkäynnin lisäksi joutui paljon tekemään kotihommia, kun minä en ehtinyt. Olen minä kyllä aina tiennyt, että minulla on kultainen mies!

Nyt siis olen melkein vapaa kuin taivaan lintu ja ehdin ulkoiluttamaan kameraanikin useammin!


Onneksi viime kesänä oli aikaa tutkia Danin kanssa matopurkinkin sisältöä ;D


Vanhassa blogissani kerroin millaisilla välineillä valokuvausharrastustani harjoitan. Nälkä kuitenkin on kasvanut syödessä ja kamera vaihtunut tuon jälkeen uudempaan, ensin Canon EOS 550D ja sitten viime keväänä ostin nykyisen ulkoilutettavani, Canon EOS 7D:n. 
Yleensä "kuvauskeikoilla" minulla on kuitenkin mukana sekä tuo 7D, että vanhempi 550D, näin ei tarvi vaihdella putkia niin usein.

Putkia kitin (18-55mm) lisäksi minulla on:
50mm, 75-300mm, 18-200mm, 70mm 1:2,8 DG Macro, sekä Canon EF 300mm f/4L IS USM.
Eiväthän nuo mitään ammattitason linssejä ole (paitsi tuo L-sarjalainen vähän sinnepäin), mutta riittävät minulle (ainakin toistaiseksi).


Photoshoppini olen myös päivittänyt, nykyinen on CS5.
Nyt ei muuta tarvittaisi, kuin kunnon kuvausilmoja!


Uusin  ulkoilutettavani


Paljon muutakin toki on ehtinyt tänä aikana tapahtua, mutta niistä sitten jatkossa! Eiköhän tässä yhdeksi kerraksi ollut!


22 kommenttia:

  1. Kyllä täytyy sanoa Marjukka, että hattua nostan kyllä sulle.
    Mistä mä saisin tollasen voiman, että pystyisin luopumaan vaikka jätskistä, mikä nykyään on mun paheeni. Jäin kesällä siihen täysin koukkuun!
    Mutta se lenkkeily multa ei terveyteni puolesta onnistu, koska se selkä ja jalkani kipeytyy siittä niin paljon.
    Ja nykyään sitten toi mun polvikin vielä lisäksi.
    Monta kertaa olen miettinyt, että mitä teen, että voisin liikkua enemmän, mitä nyt....mutta en keksi siihen mitään keinoa.
    Jos liikun, niin kärsin jälkeenpäin.
    Olen sun puolestasi onnellinen, että sait asiat sellaseen järjestykseen,että sulla on aikaa nyt emnemmän itsellesi ja perheellesi.
    Vaikka kyllä sä aina olet paljon Danin kanssa ollut silti tosi paljon.
    Olet sitten vaan ottanut sen ajan yöstä.
    Taidat kyllä vieläkin ottaa,hi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelleenkö se jäätelö maistuu ;D, ei silti, hyväähän se on! Yöllä "opiskellaan"!

      Poista
  2. Olipa ihana yllätys, kun huomasin sinun palanneen blogistaniaan. Tervetuloa! Muistan sinun olleen ensimmäisiä, jotka auttoivat minua alkuun oman blogini kanssa.
    Onnea hienosta elämänmuutoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne on ollut jo ikävä ja kiva huomata, että "vanhat" ystävät on tallella!

      Poista
  3. Anonyymi1/11/12

    MARJUKKA!!! Ihanaa "nähdä" pitkästä aikaa :-) Tervetuloa takaisin. Olet tehnyt viisaita päätöksiä, ei terveyttään ja kaikkea aikaansa kannata menettää työssä, josta ei kunnon kiitosta saa. Vaikka se olikin nuorten hyväksi, mutta silti.
    Olet ollut samalla portilla sokerin kanssa kuin minäkin ja samat ratkaisutkin teit. Myös minulla on nyt paastosokeri 5,5:n molemmin puolin ja painoa myös lähes saman verran poissa kuin sinullakin. Niska tuottaa ongelmia, mutta se ei menoa haittaa.

    Olen kirjoittanut monta kirjaa tällä välillä ja kuvannut aika paljon. Enemmän kyllä tehnyt niistä kollaaseja, mutta pohjana käyttänyt kuitenkin maalausten lisäksi.

    Sinulla on taas upea pohja, kuten ennenkin. Olen sinua usein muistellut, koska kun tulin bloggaamaan, en edes tiennyt, mitä linkittäminen on. Sinä sitten ystävällisesti neuvoit, samoin monta muutakin juttua. Olisin haastanut sinut mandalaa tekemään, jos olisin tiennyt, että olet täällä. No, Harakka varmaan haastaa ja voi mukaan tulla ilmankin.
    Punainen kylnttilälamppusi roikkuu baarin kulmalla ja saa usein sisäänsä hehkuvan sydämen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin hieno tunne, kun saa terveytensä (suht)kuntoon ilman lääkkeitä ja samalla kuntokin kasvaa ja on muutenkin kuin uusi ihminen. Kyllä varmaan joskus koita tuollaisen mandalan "väsätä" (saas nähdä, mikä tulee).

      Poista
  4. Kuuleppas Marjukka, nyt haastan sinut tekemään haaste-mandalan, hi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin ainan, saas nähdä mitä tulee!

      Poista
  5. En tiedä teenkö nyt viisaasti, mutta kysynpä kuitenkin. Kertomasi asiat nivoutuvat kaikki samaan pakettiin. Tehtiinkö sokerirasituskoe laihtumisen jälkeen. Pelkkä paastosokerin mittaus verikokeella ei kerro kuin osatotuuden. En halua pelotella, mutta nämä on hyvä tiedostaa, että ei pääse korkeat sokerit tekemään tuhojaan. Rasituskoe paljastaa armotta miten sokeri palaa vai palaako ollenkaan. Hyvä jos pääse ilman lääkkeitä, mutta joskus on niitäkin käytettävä, että päästään normi lukemiin. Kaikesta huolimatta hyvää alkavaa marraskuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kysyvä tieltä eksy ;D Rasituskokeessa olin syksyllä (tosin silloin laihtuminen oli vasta puolivälissä) ja kaikki oli hyvin. Vieläkin seuraan itse sokeriarvoja viikottain ja labrassa kontrollikäynti taas vuoden alussa. Olen samaa mieltä, että lääkkeitä on syötävä, jos ei muuten saa arvoja kohdalleen. Hyvää marraskuun jatkoa sinullekin!

      Poista
  6. On sinulla kaikellaista tapahtunut,mutta kiva että nyt on kaikki kunnossa.
    On sinulla upeat kamerat, kyllä ne kuvatkin ovat kauniita ja hyviä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on tehtävä täysi remontti omassakin elämässään. Eivät nuo kamerat kummoisia ole moneen muuhun verraten, ja moni saa pokkarilla monin verroin upeampia kuvia. Mutta, opettelen kaiken aikaa!

      Poista
  7. Ihana yllätys oli nähdä sinut pitkästä aikaa vierailulla blogissani ja suurkiitokset kommentistasi siellä. Monesti olen ajatellut että minne olet joutunut ;)

    Ihanaa että kaikki kohdallasi on nyt kunnossa !!

    Oikein mukavaa alkanutta marraskuuta Marjukka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä aina silloin tällöin kävin siellä kurkkaamassa, mitä sinulle kuuluu. Ei vaan tullut jätettyä viestiä, kun ei ollut mukana "blogimaailmassa" silloin. Mukavia marraskuun päiviä sinullekin!

      Poista
  8. Todella upeaa, mitä olet tehnyt terveytesi eteen ja voit hyvin. Kyllä omaan terveyteensä panostaminen kannattaa aina. Tämän olen myös konkreettisesti saanut kokea.
    Kävin tässä blogihiljaisuutesi aikana blogissasi kurkkaamassa ja odotin tavallaan sinne ilmestyneen jotain. Oikein mukavaa, että olet nyt takaisin kuvioissa.
    Paljon on minullekin tapahtunut. Ehkä isoin muutos elämässäni oli muutto Lounaasat tänne paljon pohjoisemmaksi. Vuosi on täynnä jo tätä uutta aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveydelle ei aina osaa antaa arvoa, ennen kuin sairastuu.
      Minäkin olen käynyt kurkkimassa sinun "kuvioitasi" aina välillä ja vähän kateellisena katsellut upeita pohjoisen kuviasi. Elämä siellä ei varmaan ole yhtä hektistä kuin täällä etelämpänä. Hyvää syyskuuta sinulle!

      Poista
  9. Ainakin omaa maailmaansa voi muuttaa kun haluaa. Joskus sitä ei vaan huomaa. Hyvä, että huomasit :)

    VastaaPoista
  10. Olipa hauska yllätys kun näin kommentisi blogissani. Piti lähteä kattomaan että oletko tosiaan tullut jo takasin ja täältähän sinut löysin. Olen monen muun tapaan kaivannutkin sinua ja hienoja kuviasi, ja olen todella iloinen että olet saanut terveytesi kuntoon.
    Kiire ja stressi saa kyllä paljon pahaa aikaan jos ei huomaa ajoissa. Itsellänikin olisi aihetta pudottaa painoa ja lisätä yleiskuntoa. Mahdollisuudet on mutta motivaatio on toistaseksi puuttunut.
    Oikein mukavaa marraskuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava "tavata" sinutkin taas ja kiva jos olet pitänyt kuvistani.
      Kyllä minäkin monesti olin ajatellut, että painoa pitää pudottaa, mutta sain motivaation tapojeni muuttamiseen vasta, kun lääkäri totesi nuo kaikki vaivat. Paino putosi kuin huomaamatta. Upeaa marraskuuta sinullekin!

      Poista
  11. Valokuvaus on hyvä harrastus eikä ikää katso. :) Mukava päästä blogien kautta katselemaan saman harrastuksen jakavien ihmisten elämää. Tsemppiä sinulle valokuvailuun ja terveyden vaalimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit kommentistasi! Valokuvaus on tosiaan hieno harrastus, avaa silmät monelle sellaiselle uudelle asialle, jota ei ole huomannut aikaisemmin.

      Poista

Kiitos! Mukavaa kun kävit, tervetuloa uudelleen!